EU: n toimielimet
COVID-19-pandemia on nostanut terveyden korkealle Euroopan asialistalla. On selvää, että kansainvälinen lähestymistapa kansanterveyteen on välttämätöntä. Euroopan unioni auttaa jäsenvaltioita parantamaan ja suojelemaan kansanterveyttä sekä työskentelemään yhdessä yhteisten ongelmien ja uhkien torjumiseksi. Reagoimalla pandemiaan ja kriisiin EU on tehnyt useita uusia aloitteita ja osoittanut rahoitusta viruksen leviämisen rajoittamiseksi ja nopean ja kestävän toipumisen helpottamiseksi kriisistä. Mutta mitkä ovat Euroopan unionin eri toimielimet tarkalleen ja miten ne auttavat parantamaan terveyden tasa-arvoa Euroopassa?
Euroopan sopimukset ja terveys
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT, Lissabonin sopimus) tarjoaa oikeusperustan EU: lle terveys politiikkaa sekä kansanterveyttä koskevan toimivallan ja vastuun jakamista EU: n ja sen jäsenvaltioiden välillä. EU: lla on tärkeä rooli kansanterveyden parantamisessa, tautien ehkäisemisessä ja hallinnassa, ihmisten terveydelle aiheutuvien vaarallisten aiheuttajien lieventämisessä ja terveysstrategioiden yhdenmukaistamisessa jäsenvaltioiden välillä.
EU: n terveyspolitiikalla on kolme strategista tavoitetta:
- Hyvän terveyden edistäminen.
- Kansalaisten suojeleminen terveysuhilta
- Dynaamisten terveysjärjestelmien tukeminen
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi perustamissopimuksessa määrätään neljä pääaluetta, jotka koskevat nimenomaisesti terveyttä oikeudellisesta näkökulmasta:
- Artikla 168: Kansanterveys (kansanterveyden suojelu ja terveyden edistäminen)
- Artikla 114: Lainsäädännön lähentäminen (kansallisten lakien yhdenmukaistaminen vastaamaan EU: n lainsäädäntöä)
- Artikla 191: Ympäristö (ihmisten terveyden suojelu)
- 153 artikla, 156: Sosiaalipolitiikka (työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelu sekä työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy)
- Artikla 169: Kuluttajansuoja (kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelu)
- Artikla 9: asettaa periaatteen EU: n politiikkojen ja toimintojen määrittelemiselle ja toteuttamiselle, jotta "otetaan huomioon korkean työllisyyden edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan ja korkeaan koulutustasoon liittyvät vaatimukset" koulutusta ja ihmisten terveyden suojelua. "
EU: n toiminta terveyden alalla täydentää kansallisia politiikkoja ja aloitteita terveyden suojelun varmistamiseksi kaikissa EU: n politiikoissa ("terveys kaikissa politiikoissa"-lähestymistapa). Kuten Lissabonin sopimuksessa määrätään, EU: n jäsenvaltioilla on kuitenkin ensisijainen vastuu kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien järjestämisestä ja terveydenhuollon tarjoamisesta.
Terveys kasvulle -strategian ja sen toimintaohjelman (2014--2020) sekä johdetun oikeuden joukon avulla EU on onnistuneesti toteuttanut kattavan terveyspolitiikan. EU4Health-ohjelma jatkaa rahoituksen myöntämistä vuosina 2021--2027.
Viitteet ja lisätietoja:
- Euroopan parlamentti, Tiedotteet Euroopan unionista: Kansanterveys (katsottu 15. helmikuuta 2021)
- Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, EPRS Ideas Papers. Ajattelu tulevasta EU: n politiikasta. EU: n kansanterveyspolitiikka (2020). (Pääsy 15. helmikuuta 2021)
- Scott L.Greer, Nick Fahy, Sarah Rozenblum, Holly Jarman, Willy Palm, Heather A.Elliott ja Matthias Wismar (2019). Kaikki mitä halusit aina tietää Euroopan unionin terveyspolitiikasta, mutta pelkäsit kysyä, XNUMX. painos, Euroopan unionin terveysjärjestelmien ja -politiikkojen seurantakeskus / WHO
- Euroopan komission terveys- ja elintarviketurvallisuusosasto (PO SANTE), yleiskatsaus
"Kaikilla Euroopan kansalaisilla on sama oikeus terveyteen. NextGenerationEU: n resurssit kohdistuvat siksi terveydenhuoltojärjestelmiemme sietokykyyn."
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Alueiden komitean puhe 2020
Euroopan komissio
- Euroopan komissio edistää EU: n yleistä etua ehdottamalla ja panemalla täytäntöön lainsäädäntöä. Se panee täytäntöön Euroopan parlamentin ja EU: n neuvoston päätökset. Se toimii myös perussopimusten vartijana sekä siitä, miten EU: n talousarvio ja rahoitus käytetään. Komissio koostuu komissaariryhmästä, yksi kustakin jäsenvaltiosta. Se on jaettu osastoiksi, jotka tunnetaan pääosastoina.
Vuonna 2013 Euroopan komissio julkaisi julkaisun '' Raportti terveyseroista Euroopan unionissa". Kertomuksessa kuvataan tärkeimmät toimet, jotka komissio on toteuttanut vuosina 2000--2013 toteuttaakseen vuoden 2009 Tiedonanto "Solidaarisuus terveydenhuollossa: terveyserojen vähentäminen EU: ssa". Tässä tiedonannossa esitetään komission toimet tuolloin terveyseroja. Sen myönsi komission terveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden pääosasto (SANTE) ja työllisyyden, sosiaaliasioiden ja osallisuuden pääosasto (EMPL).
Lisää komission tiedonantoja aiheestaTerveyteen sijoittaminen (2013) ja päällä 'Tehokkaat, helposti saatavilla olevat ja joustavat terveysjärjestelmät(2014) terveyserot olivat yksi (ei) suorista tavoitteista. Euroopan komissio ja Taloudellisen ja sosiaalisen yhteistyön järjestö (OECD) julkaisevat kaksi kertaa vuodessa "Health at a Glance: Health of Health in the EU" -tutkimukset ja raportit, joissa kuvataan terveyseroja.
Vuodesta 2013 lähtien ei ole ollut erillistä komission kertomusta tai tiedonantoa terveyseroista. COVID-19-kriisin valossa Euroopan komissio pyrkii kuitenkin rakentamaan vahvan Euroopan terveysliitto. Sen tavoitteena on suojella paremmin Euroopan kansalaisten terveyttä, varustaa EU ja sen jäsenvaltiot ehkäisemään ja torjumaan paremmin tulevia pandemioita sekä parantamaan Euroopan terveysjärjestelmien sietokykyä.
Terveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden pääosasto - PO SANTE
DG SANTE kehittää ja toteuttaa komission elintarviketurvallisuutta ja kansanterveyttä koskevia politiikkoja. Se on kehittänyt a erityinen verkkosivusto sosiaalisista tekijöistä ja terveyseroista.
Sanan pääosasto perusti a Terveyden edistämisen, tautien ehkäisyn ja tartuntatautien hallinnan ohjausryhmä Ohjausryhmään kuuluu yksi jäsen kutakin jäsenvaltiota kohden. Se neuvoo Euroopan komissiota toiminnan kehittämisessä. Se tukee myös jäsenvaltioita YK: n / WHO: n vapaaehtoisten maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamisessa tartuntatautien ja Kestävän kehityksen tavoitteiden helpottamalla näyttöön perustuvien parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanoa kaikissa EU-maissa.
- EU: n terveyspoliittinen foorumi tuo yhteen kattojärjestöt, jotka edustavat eurooppalaisia sidosryhmiä kansanterveyden ja terveydenhuollon aloilla. Se toimii työkaluna keskusteluun, tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Alusta helpottaa asiantuntijaryhmien ja Yhteiset toimet. Se helpottaa myös temaattisten verkkojen työtä, joka kokoaa sidosryhmäorganisaatiot työskentelemään tiettyjen aiheiden parissa. Nämä verkostot tuottavat yhteisiä lausuntoja komission työn johtamiseksi.
SANTE-pääosasto ja sen toimeenpanovirasto ovat vastuussa vuosittaisten työohjelmien laatimisesta, joiden avulla EU: n ensisijaiset tavoitteet ja terveyttä koskevat toimet pannaan täytäntöön EU: n eri rahoitusmekanismien ja ohjelmien, erityisesti EU: n terveysohjelman, avulla. Uusin EU: n terveysohjelma - EU4Health - pannaan täytäntöön vuosina 2021--2027 (katso osio EU: n rahoituksesta).
Työllisyyden, sosiaaliasioiden ja osallisuuden pääosasto - PO EMPL
Olla aktiivinen työllisyyden, sosiaaliasioiden ja osallisuuden aloilla, Työllisyyden pääosastotyö koskettaa monia terveyteen vaikuttavat tekijät.
Tärkeä väline, joka toimii kompassina sille, miten ja mihin suuntaan EU: n tulisi suunnata sosiaalisen osallisuuden politiikkansa Euroopan Pilari sosiaalisten oikeuksien. Pylväs sisältää 20 periaatetta kolmeen ryhmään: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille; oikeudenmukaiset työolot; sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Pilarin periaate 16 viittaa terveyteen: "Jokaisella on oikeus saada oikea-aikaisesti kohtuuhintaisia, ennaltaehkäiseviä ja parantavia laadukkaita terveydenhoitopalveluja". Vuonna 2020 Euroopan komissio antoi a Tiedonanto "Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisia siirtymiä varten, hahmotellaan rakennuspalikoita sosiaalisten oikeuksien vahvan perustan luomiseksi EU: ssa.
Sosiaalinen sijoitus tarkoittaa investointeja ihmisiin. Politiikassa keskitytään vahvistamaan ihmisten taitoja ja valmiuksia sekä tukemaan heidän osallistumistaan täysimääräisesti työelämään ja sosiaaliseen elämään. Sosiaalisen suojelun järjestelmät ovat järjestelmiä, jotka auttavat ihmisiä vastaamaan elämän tarpeisiin ja suojaavat heitä ja heidän perheitään riskeiltä.
Euroopan komissio tukee ja täydentää jäsenvaltioiden politiikkaa sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen suojelun aloilla. Lisätietoja komission sosiaalisen suojelun ja osallisuuden edistämisestä on saatavilla tätä.
- Euroopan työllisyysstrategia (EES) on joukko yhteisiä tavoitteita ja tavoitteita työllisyyspolitiikalle. Sen päätavoitteena on luoda enemmän ja parempia työpaikkoja kaikkialle EU: hun. Se on osa Euroopan 2020-kasvustrategia ja se pannaan täytäntöön eurooppalaisen ohjausjakson.
Jokaisella EU: n työntekijällä on tietty vähimmäisvaatimus oikeudet työssä. Nämä koskevat työterveyttä ja -turvallisuutta, naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia, suojelua syrjinnältä ja työlainsäädäntöä.
Nykyään teknologinen kehitys, globaalit ja väestörakenteen muutokset muuttavat tarvitsemiamme taitoja työskentelyssä, oppimisessa, yhteiskuntaan osallistumisessa ja jokapäiväisessä elämässämme. Oikeiden taitojen saaminen on tärkeää, että ihmiset sopeutuvat näihin muutoksiin ja varmistavat hyvinvoinnin samalla kun edistetään yhteiskuntaa, tuottavuutta ja talouskasvua. Eurooppalainen osaamisohjelma 1. heinäkuuta 2020 esitetään viisivuotinen toimintasuunnitelma, johon sisältyy 12 toimenpidettä auttaakseen ihmisiä parantamaan eurooppalaisten taitoja.
- Työllisyys ja sosiaalinen innovaatio (EaSI) -ohjelma on EU: n tason rahoitusväline korkealaatuisen ja kestävän työllisyyden edistämiseksi. Se takaa riittävän ja ihmisarvoisen sosiaalisen suojelun, torjumalla sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä sekä parantamalla työoloja.
- Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on Euroopan tärkein väline työpaikkojen tukemisessa, ihmisten auttamisessa parempien työpaikkojen saamiseksi ja oikeudenmukaisempien työmahdollisuuksien takaamiseksi kaikille EU: n kansalaisille. Se toimii sijoittamalla Euroopan inhimilliseen pääomaan - työntekijöihin, nuoriin ja kaikkiin työnhakijoihin. Se parantaa miljoonien eurooppalaisten, erityisesti niiden, joiden on vaikea saada työtä, työllistymismahdollisuuksia.
Lisätietoja EU-rahoituksesta tätä.
On paljon enemmän EU: n politiikkoja, jotka joko suoraan tai epäsuorasti puuttuvat terveyseroihin. Löydät nämä esimerkit meidän resurssitietokanta.
Euroopan parlamentti
- Euroopan parlamentti (EP) edustaa ihmisten etuja EU: n lainsäädännössä. Äänestäjät valitsevat suoraan Euroopan parlamentin jäsenet kaikissa jäsenmaissa. Se on tärkeä foorumi poliittiselle keskustelulle ja päätöksenteolle EU: n tasolla ja sen varmistamiseksi, että muut EU: n toimielimet toimivat demokraattisesti.
Parlamentti on toinen lainsäätäjä, sillä on valta antaa ja muuttaa lainsäädäntöä ja päättää EU: n vuotuisesta talousarviosta tasavertaisesti neuvoston kanssa. Se valvoo komission ja muiden EU: n elinten työtä ja tekee yhteistyötä EU-maiden kansallisten parlamenttien kanssa saadakseen heidän panoksensa. Se on järjestetty eri politiikan alojen ympärille, joista useilla on (id) suora merkitys terveyserojen kannalta.
Euroopan parlamentti ENVI-komitea on 81 parlamentin jäsenen työryhmä, joka työskentelee ympäristön, kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden parissa. Toinen asiaankuuluva komitea on EMPL (työllisyys ja sosiaalinen osallisuus).
Maaliskuussa 2011 Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman Terveyserojen vähentäminen EU: ssa. Asiakirjassa korostetaan tarvetta:
- tehdä terveyden oikeudenmukaisemmasta jakamisesta osa sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen yleistavoitteitamme;
- parantaa tieto- ja tietopohjia (mukaan lukien mittaaminen, seuranta, arviointija raportointi);
- rakentamaan sitoutumista koko yhteiskuntaan terveyserojen vähentämiseksi;
- vastaamaan haavoittuvien ryhmien tarpeisiin ja
- kehitetään EU: n politiikkojen osuutta terveyserojen vähentämisessä.
Vuonna 2013 Euroopan parlamentti julkaisi raportin Kriisin vaikutus haavoittuvien ryhmien hoidon saatavuuteen. Raportissa korostetaan, että eriarvoisuus hoidon saatavuudessa on lisääntynyt EU: ta vuonna 2011 kohdanneen finanssikriisin vuoksi. Siinä myös kehotetaan jäsenvaltioita ryhtymään toimiin tämän ongelman ratkaisemiseksi.
Vuonna 2015 Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman Eriarvoisuuden vähentäminen keskittymällä erityisesti lasten köyhyyteen. Päätöslauselmassa suositellaan panostamista varhaiskasvatukseen toimenpiteenä, jolla vähennetään eriarvoisuutta nuorena ja estetään köyhyyden ja syrjäytymisen riski aikuisuudessa. Tämä luo perustan onnistuneelle elinikäiselle oppimiselle, sosiaaliselle integraatiolle ja työllistyvyydelle.
Vuonna 2021 raportti Eriarvoisuuden vähentäminen keskittymällä erityisesti työntekijöiden köyhyyteen oli adoptoitu. Se suositteli toimia terveellisen ja kohtuuhintaisen (sosiaalisen) asumisen, työterveyden ja -turvallisuuden alalla, mukaan lukien työtapaturmien ja mielenterveysongelmien ehkäisy, välttämättömien työntekijöiden terveys ja sosiaalinen suojelu.
Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto
- Eurooppa-neuvosto on EU: n toimielin, joka määrittelee Euroopan unionin yleisen poliittisen suunnan ja painopisteet. Sen tehtävänä on antaa sysäys EU: n kehitykselle, mutta sillä ei ole mitään lainsäädäntötehtävää. Neuvosto edustaa jäsenvaltioiden hallituksia. Jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet yhdessä sen puheenjohtajan ja komission puheenjohtajan kanssa.
- EU: n neuvosto (kutsutaan usein ”neuvostoksi”) edustaa jäsenvaltioiden hallituksia. Kunkin EU-maan kansalliset ministerit kokoontuvat hyväksymään lakeja ja koordinoimaan politiikkaa. EU: n neuvostolla on viisi pääroolia:
- Neuvottele ja hyväksy EU: n lakeja
- Koordinoi jäsenvaltion politiikkaa
- Kehitetään EU: n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
- Tee kansainvälisiä sopimuksia
- Hyväksy EU: n talousarvio
Neuvoston päätöslauselmat, julkilausumat ja päätelmät hyväksytään neuvoston kokouksessa käydyn keskustelun jälkeen. Vaikka niillä ei ole tarkoitus olla oikeusvaikutuksia, niitä käytetään yleensä ilmaisemaan poliittista kantaa tai sitoutumista. EU: n neuvosto käsitteli terveyseroja viime vuosina useissa päätelmissä myös eri politiikan aloilla.
- Vuoden 2020 neuvoston päätelmät Maatilahaarista strategia
- Vuoden 2020 neuvoston päätelmät neuvoston päätelmistä Väestörakenteen haasteet - tie eteenpäin
- Vuoden 2020 neuvoston päätelmät Ilman laadun parantaminen
- Vuoden 2019 neuvoston päätelmät Hyvinvointitalous
- Vuoden 2019 neuvoston päätelmät Uusi EU: n työterveys- ja työturvallisuusstrategia: Työturvallisuuden ja työterveyden täytäntöönpanon tehostaminen EU: ssa
- Vuoden 2018 neuvoston päätelmät integroitu varhaiskasvatuspolitiikka köyhyyden vähentämisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämisen välineenä
- Vuoden 2017 neuvoston päätelmät terveys digitaalisessa yhteiskunnassa - edistyminen tietopohjaisessa innovoinnissa terveyden alalla
- Vuoden 2014 neuvoston päätelmät talouskriisi ja terveydenhuolto
- Vuoden 2014 neuvoston päätelmät ravitsemus ja liikunta
EU: n neuvoston puheenjohtajavaltiot
Neuvoston puheenjohtajakausi vaihtuu EU: n jäsenvaltioiden kesken puolen vuoden välein. Puheenjohtajavaltio on vastuussa neuvoston EU-lainsäädäntöä koskevan työn eteenpäin viemisestä ja poliittisen asialistan, lainsäädäntöprosessien ja valtioiden välisen yhteistyön jatkuvuuden varmistamisesta.
Puheenjohtajana toiminut jäsenvaltio esittää tavoitteet, jotka on saavutettava.
- Suomen vuoden 2019 puheenjohtajakaudella neuvosto pääsi päätelmiin 'Hyvinvointitalous'
- Puheenjohtajavaltio Itävalta julkaisi vuoden 2018 raportin Ruokajärjestelmien yhdistäminen hyötyjen saamiseksi: Kuinka ruokajärjestelmät voivat yhdistää ruokavalioon liittyvän terveyden ympäristö- ja talouspoliittisiin tavoitteisiin?
- Alankomaiden puheenjohtajakaudella 2016 laadittiin raportti Yhdennetyt lähestymistavat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan. Parhaat käytännöt EU: n jäsenvaltioista.
- Italian puheenjohtajakausi 2014: Huomautus: "Terveyteen sijoittaminen: Eurooppa 2020 -strategian" puuttuva ulottuvuus ".
- Puolan puheenjohtajakaudella 2011 neuvosto pääsi päätelmiin terveydenhuollon aukkojen poistaminen EU: ssa yhtenäisten toimien avulla terveellisten elämäntapojen käytöstä.
- Puheenjohtajavaltio Unkari hyväksyi vuoden 2011 neuvoston päätelmän "Kohti moderneja, reagoivia ja kestäviä terveysjärjestelmiä".
- Vuonna 2010 puheenjohtajavaltio Belgia järjesti korkean tason konferenssin nimeltä Terveyserojen vähentäminen alueellisesta näkökulmasta: mikä toimii, mikä ei?. Se järjesti myös korkean tason konferenssin ympäristöterveydestä ja sosiaalisista haavoittuvuuksista.
- Espanjan puheenjohtajakaudella 2010 neuvosto pääsi päätelmiin Tasa-arvo ja terveys kaikissa politiikoissa: Solidaarisuus terveyden alalla. Se järjesti korkean tason konferenssin nimeltä Oman pääoman eteneminen terveyden alallaja laati raportin terveyden sosiaalisten tekijöiden seuraaminen ja terveyserojen vähentäminen.
- Puheenjohtajavaltio Ruotsi 2009 pääsi neuvoston päätelmiin terve ja arvokas ikääntyminensekä järjestää aiheesta konferenssi.
- Vuoden 2006 suomalaisessa terveystapa kaikissa politiikoissa otettiin käyttöön. Neuvosto saavutti päätelmät HiAP: sta järjestettiin korkean tason konferenssi, ja puheenjohtajavaltio laati raportin nimeltä Terveys kaikissa politiikoissa: näkymät ja mahdollisuudet.
- Puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta järjesti vuonna 2005 huippukokouksen terveyserojen torjumisesta. Se julkaisi myös kaksi raportin otsikkoa Terveyserot: Eurooppa profiilissaja Terveyserot: haaste Euroopalle.
Euroopan investointipankki
- Euroopan investointipankki on Euroopan unionin julkinen lainanantolaitos, jonka osakkeenomistajat ovat Euroopan unionin jäsenvaltioita. Lyhyesti sanottuna EIP on Euroopan unionin pankki ja tekee siksi tiivistä ja yhä enemmän yhteistyötä muiden EU: n toimielinten kanssa EU: n politiikan toteuttamiseksi. EIP myöntää lainoja suoraan hankkeiden vetäjille (julkiset, yksityiset, voittoa tavoittelemattomat) - pääosin yli 25 miljoonaa euroa. Kun kyseessä on pienempi laina, EIP avaa luottolimiitit rahoituksen välittäjille (usein kansallisille tai alueellisille pankeille), jotka sitten tarjoavat halvempia lainoja yrityksille (julkisille, yksityisille, voittoa tavoittelemattomille). Tämä tapahtuu Euroopan investointirahaston (EIR) kautta. EIP toimii aktiivisesti terveydenhuollossa, ja tilastojensa mukaan se on auttanut parantamaan 27.3 miljoonan ihmisen terveydenhoitopalveluja vuonna 2018. He työskentelevät kolmen pääperiaatteen mukaisesti, jotka ohjaavat rahoitettavien hankkeiden valintaa:
- Tehokkaiden, turvallisten ja kohtuuhintaisia ennaltaehkäiseviä ja parantavia terveydenhuoltopalveluja koskevan yleismaailmallisen saatavuuden mahdollistaminen.
- Kestävien terveyspalvelujen tarjoaminen;
- Hankkeet, joilla odotetaan olevan korkeinta taloudellista arvoa yhteiskunnalle ottaen huomioon tulokset ja vaikutukset, kuten terveystulokset, työpaikkojen luominen ja sosiaaliset edut.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
- Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on EU: n neuvoa-antava elin, joka on järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ääni Euroopassa. Se koostuu työntekijöiden ja työnantajajärjestöjen sekä muiden eturyhmien edustajista. ETSK antaa lausuntoja EU-aiheista Euroopan komissiolle, EU: n neuvostolle ja Euroopan parlamentille, mikä toimii siltana EU: n päätöksentekoelinten ja EU: n kansalaisten välillä. Tällä tavoin se antaa eturyhmille virallisen sanan EU: n lainsäädäntöehdotuksista. Lisätietoja ETSK: n roolista ja tehtävistä on saatavilla tätä.
Alueiden komitea
- Euroopan alueiden komitea (AK) on EU: n neuvoa-antava elin, joka koostuu paikallisesti ja alueellisesti valituista edustajista kaikista 27 jäsenvaltiosta. Alueiden komitea on EU: n alueiden ja kaupunkien ääni, joka antaa heille virallisen sanan EU: n lainsäädännössä. Tämä antaa heille mahdollisuuden jakaa mielipiteensä EU: n lainsäädännöstä, joka vaikuttaa suoraan alueisiin ja kaupunkeihin, varmistaen, että alue- ja paikallishallinnon asemaa ja tarpeita kunnioitetaan. Lisätietoja AK: n rooleista ja tehtävistä on saatavilla tätä.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin
- Euroopan tilintarkastustuomioistuin'' (Euroopan tilintarkastustuomioistuimen) tehtävänä on edistää EU: n varainhoidon parantamista, edistää vastuullisuutta ja avoimuutta sekä toimia unionin kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana vartijana.
EuroHealthNet-politiikan foorumi
EuroHealthNetin poliittinen foorumi auttaa organisaatioita ymmärtämään ja ennakoimaan politiikan muutoksia Euroopan tasolla ja auttamaan heidän äänensä kuulemista Euroopassa.
Lisätietoja alustan työstä ja kuulumisesta alustaan vieraile verkkosivuillamme.
